Puljausta hallissa - syksy 2011

Kauniaisten uimahalli tarjosi marraskuun alussa lämpimät harjoitteluolosuhteet Canoalaisille. Kävimme kahteen otteeseen treenaamassa tuentoja, eskimokäännöksiä/inuiittipyörähdyksiä ja pelastautumisia yksin tai kaverin kanssa. Onnistuneita suorituksia tuli paljon ja porukalla oli hauskaa. Klikkaa tästä katsoaksesi muutamia video-otoksia treeneistä.

Saaristomeri 12.-19.8.2011

Korppoo, tarkemmin Korpoströmin vierasvenesatama perjantai-iltana. Himmenevä ilta, aurinko painuu metsän taakse värjäten taivaanrantaa, antaen samalla nousevalle kuulle tilaa. On tyyntä. Kuusi kajakkia lipuu täydessä lastissa rauhalliseen tahtiin kohti Stora Hästön länsipään suojaisaa laguunia. Aivan laguunin perällä on silokallio, jolle on helppo vetäistä raskaat kajakit. Melontamatkaa on vain 6km ja saamme leirin valmiiksi ennen pimeän tuloa. Illallista nautimme rantakalliolla upeassa kuunvalossa.

Lauantai Stora Hästö - Horskär (32km)

Aamu valkenee pilvettömänä ja aurinkoisena. Vesi on kirkasta ja lämmintä, se ottaa aamu-unisen uimarin hellään syleilyynsä. Yhdentoista aikaan suuntaamme kajakit kohti etelää. Itätuulta 4m/s. Melomme Tjärukobbenille asti, jossa muutamme suunnan länsi-lounaaseen. Kvigharu fjärdenin ylityksen jälkeen pidämme lounastauon Sundskärin pohjoispuolella sijaitsevalla Lekattskärillä. Huomiseksi on luvattu navakkaa etelätuulta, joten ylitämme tänään vielä lännessä vastaan tulevan 13m väylän ja leiriydymme jonnekin Kökarin kaakkoispuolen saaristoon.

Haasteena on löytää saari, jossa on sopivasti puita, sopivin etäisyyksin ja sopiva silokallio. Meidän porukka on Tainaa lukuun ottamatta varustettu riipputeltoilla, eli meille puita ja Tainalle telttapaikka. Maastokarttaa ja merikorttia tutkailemalla päädymme kokeilemaan Horskäriä, jonne saavummekin alkuillasta jo täysin tyyntä merenpintaa halkoen.

Riipputeltoille löytyy hyvä koivujen valtaama painanne, jonne majoitumme sulassa sovussa aika mahtavan kokoisten ristilukkien ja heidän taidokkaiden verkkojensa kanssa. Pirjo etsii sijainnin merinäköalan kanssa ja roikkuu yönsä parin hentoisen koivun välissä, jatkoköysien avulla ja aikamoisessa U-asennossa.

Yhdessä tämän päivän rantautumisessa Elinan kajakin evä vaurioitui ja ennen illallista on korjaustiimi Anssin johdolla työssään. Oikaistua vaijeria ei saada kajakin rakenteellisesta syystä takaisin, joten se on katkaistava ja tehtävä narulla toimiva säätö evän kohdalle, jota voi sitten kaveri säätää Elinan niin pyytäessä. Huomenna testataan miten homma toimii.

Sunnuntai Horsskär - Lindö (18km)

Illalla vedessä havaitut levähituset eivät ole esteenä aamu-uinnille, yksinkertaisesti päivä ei lähde käyntiin ilman pulahdusta. Itätuulta 8m/s, aurinkoista. Suuntaamme kymmenen jälkeen kohti lounasta ja tavoittelemme Källskäriä mukavassa sivumyötäisessä. Korsön ja Brunnkärin välistä tullessamme saamme ihailla aivan upeita kalliomaisemia ja ei ihme, että Brunnskär ja Idö ovat luonnonsuojelualueita - houkuttelevia jopa luvattomaan leiriytymiseen. Rantaudumme Källskärin etelälaituriin, jonne pitää oikein mutkitella rakennetun allonmurtajan sopukoissa. Täysin tuulelta suojassa.

Pidämme lounastauon ja tutustumme ajan kanssa vapaaherra Göran Åkerhjelmin elämäntyöhön: pohjalais-kreikkalaiseen tyyliin rakennettu paratiisi patsaineen, keskellä karua saaristoluontoa. Saaren länsirantaan on rakennettu kulkuväylät kallion ja kivien lomaan ja sitä kautta pääsemme saaren koilliskulman laiturille. Oikaisemme takaisin kallioiden kautta ja alku on aikamoista vuorikiipeilyä - vain varusteet puuttuvat. Loppumatka on kauniin karulla kallion laella kävelyä ja hurmaavasta punaisten mustikanlehtien, liilojen kanervien kukkien ja vihreiden katajien väriloistosta nauttien. Aivan mieletön paikka. Tänne pääsee myös Kökarista, Karlbyn vierasvenesatamasta, josta järjestetään venekuljetus.

Kajakkien luona vietämme tovin mietiskellen seuraavaa leiripaikkaa - päädymme etsimään pohjoisen suunnalta. Ja kauaa ei tarvitse hakea, Lindön pohjoispuolella, aivan valkoisen luotsituvan eteläpuolelta löytyy poukama, joka ei ole paras mahdollinen mutta kelpo paikka leiriytymiseen.

Taivas näyttää illallisen jälkeen siltä, että voi tulla sadetta. Tarppi viritetään tukikepein, ristivedoin kajakkien keulaan ja tukiköysin irtokiviin ison kiven viereen. Iltapäiväkävelyn jälkeen pidämmekin siinä hetken sadetta ennen nukkumaanmenoa. Yöllä tuuli tempaisee harjalinjaa tukevan köyden poikki ja kangas alkaa paukuttaa tuulessa. Sami joutuu kömpimään ulos ja pakkaamaan koko rakenteen pois, ettei kohta olisi tarppi purjeena ja kajakit sen perässä.

Niin se Elinan kajakin evä, se toimi ihan mukavasti mutta saimme lisähaasteen samasta kajakista, kun siitä paukahti vasen jalkatuki juuresta poikki. Elina kiitteli kelpo alustaan, joka tuntui nyt hajoavan palasiksi. Källskäsissä Anssi ja Elina tekivät uuden jalkatuen, joka kasattiin ruoka- ja juomapurkeista ja kiinni se laitettiin muutamalla metrillä ilmastointiteippiä ja sitten se kiilattiin laudan palalla ja tavarasäkeillä tukien paikalleen. Näppärää, eikö totta. Ei mene tällä porukalla sormi suuhun tiukassakaan paikassa.

Maanantai Lindö - Kökar - Lindö (19km)

Aamu valkeni puolipilvisenä ja tuulisena, itätuulta 10m/s. Itse asiassa kukaan ei ole saanut nukuttua kunnolla kun tuuli on heiluttanut sadekatoksia ja telttakankaita eli jatkuvaa suhinaa ja kahinaa. Päätimme jo eilen jättää leirin paikalleen, joten nopean aamiaisen jälkeen keulat kohti Kökaria. Päivän ohjelmassa ruoka- ja vesitäydennys, katettuun pöytään lounaalle ja sitten saareen tutustumista.

Ensin pukkaamme napakassa vastatuulessa kunnes pääsemme nautiskelemaan Kökaria halkovaan uomaan leppoisasta myötävirrasta kohti Karlbytä. Täydennyksien, jäätelön ja lounaan jälkeen nousemme samaa ränniä ylöspäin ja käännämme pohjoispäässä kohti kirkkoa, jonne rantaudummekin Kökarin luoteisnurkalla. Kirkon lisäksi on pihassa myös mielenkiintonen fransiskaaniluostarimuseo. Minua viehättää tämä saaristolaisten tapa, että nähtävydet, kuten kirkot ovat avoinna tutustumista varten, ilman aukioloaikoja. Toivon vaan, ettei kukaan käytä tätä luottamusta väärin.

Kello lähenee jo neljää kun jatkamme Kökarin länsireunaa pitkin kohti etelää. Merivartioaseman jälkeen, siitä mistä rantaviiva kääntyy sisemmäksi, saamme vastaamme tuulen ja on taas aika tehdä töitäkin. Äspskärin laella oleva valkoinen luotsitupa näkyy kauas ja sen takana on meille jo tuttu leiri. Illaksi tuuli tyyntyy ja saamme nauttia rauhallisesta yöstä.

Tiistai Lindö - Utö (31km)

On pilvistä, yöllä on satanut ja rantakallio on vaarallisen liukas. Tänään on aikaisempi lähtö ja melat solahtavat veteen klo 9.30 suuntana Utö. Säätiedotus lupaa aluksi etelätuulta 4m/s ja sitten tuuli kääntyisi lounaaseen, ihanteellinen suunta meille.

Parin kilometrin jälkeen alkaa sataa. Välillä tulee enemmän ja sitten vain tihkuttaa. Lisäksi ensimmäiset pari tuntia pukkaamme sivuvastaiseen ja tuulta on ehkä 7m/s. Jos näin jatkuu koko päivän, tästä tulee aika rankka reissu, ajattelen itse ja niin kertoi jälkeenpäin moni muukin asiaa miettineensä. Mutta kuten luvattua tuuli kääntyy lounaaseen ja samalla laskee. Meidän suuntana on itäkaakko. Pidän sateessa melomisesta. Pisaroiden ääni veden pinnassa ja sydvestin lipalla on rauhoittavaa kuunneltavaa. Rantaudumme lounaalle Luckuskärille, joka on vain 12km Utöstä kaakkoon. Nyt majakka ja muut tornit näkyvät selvästi.

Saavumme miellyttävässä myötäaallokossa suojaisaan satamaan, jonne on käynti Utön pohjoispuolelta. Rannan tuntumassa on useita punaisia venevajoja ja puutalot reunustuvat näkymää kohti mäkeä, jonka laella seisoo niin monista kuvista tuttu Utön majakka.

Koska olemma ajoissa liikkeellä, ehdimme vielä päivän viimeiseen majakkaesittelyyn. Majakkaemäntä Hanna kertoon Utön historiasta ja nykypäivästä, meren merkityksestä, laivoista, haaksirikoista, saaren ihmisistä ja siitä miten täällä saariston ulkoreunalla eletään ja miten vuodenjat säätelevät tekemistä ja toimimista. Utössä on 35 vakituista asukasta. Lintujen kevät- ja syysmuuttojen aikaan tulee saarelle paljon lintuihmisiä, kesäkaudella on paljon turisteja ja jäiden aikaan, ne mahdolliset muutamat viikot, vierailee saaressa retkiluistelijat. Yhteysalus Eivor on linkki mantereelle ja se kulkee ympäri vuoden kuitenkin niin, että talviaikaan vain pari kertaa viikossa.

Näin sadepäivänä on kaikkien toiveena sisämajoitus. Asia onnistuukin mallikkaasti Hannan avustuksella. Me naiset saamme huoneen Gamla Postenin talosta ja miehet pääsevät kotimajoitukseen, Hannan vanhempien perinteisen saaristolaistalon yläkertaan. Saamme nauttia löylyt pihasaunassa ja istua illan pimetessä lasiverannalla nauttimassa herkullista silakkalaatikkoa ja pannukakkua samalla keskustellen isännan ja emännän kanssa Utön elämästä. Illassa on aitoa saaristolaistunnelmaa - aivan mahtavaa, että saamme kokea myös tämän retkellämme.

Ennen nukkumaanmenoa nousemme totta kai vielä majakalle katsomaan sen merenkulkijoille lähettämää kirkasta valoa. Majakka on Utön sydän ja se antaa yhä tälle saarelle elämän.

Keskiviikko Utö - Björkö (31km)

Aurinko paistaa siniseltä taivaalta kun nautimme aamiaista Hannas cafessa. Jätämme Utön sataman itäpuolen aukosta ja tutustumme Utön upeisiin luotoihin ennen ylitykseen lähtöä. Näille luodoille on tultava uudelle tutkimusmatkalle. Joku viikonloppu lastataan vaan kajakit Eivorin kytiin ja tänne keinumaan.

Tuulee lounaasta 5m/s, joten saamme nautiskella myötäaallokosta. Aamun kahvinjuonti alkaa tuottaa minulle painetta ja Jurmon hiekkasärkät ovat liian kaukana. Mikä avuksi? Onneksi kun hätä on suurin on apukin lähellä. Pirjo, Elina ja Anssi lauttautuvat kanssani ja sitten vaan takakannelle pissalle ja taas jatketaan matkaa helpottunein mielin.

Tutustumme Jurmon lounaispään hiekkaluotoihin ja käymme melomassa hevosenkenkälaguunissa, jonne pääsemiseksi täytyy aikalailla mutkitella kivien ja matalien hiekkasärkkien lomitse. Koukkaamme sitten kohti Jurmon satamaa, jonne saavummekin keskelle ruoppaustyömaata. Meteli on kamala varsinkin kun korvat ovat tottuneet luonnon rauhaan. Emme saa ostettua kalaa tai mitään muutakaan, koska kyläläisiä ei ole sataman puolella kun vain sen hetken kun Eivor kiinnittyy laituriin. Kokkaamme lounaamme kuitenkin kuin sitkeät sissit rantapöydän ääressä ja sen jälkeen kävelemme vielä näköalapaikalle ihailemaan tätä karun kaunista ja uniikkia saarta.

Jurmosta lähtiessämme melomme pohjoisrantaa pitkin melkein koilliseen osoittavaan hiekkapiikkiin asti ja käännämme sitten keulat kohti pohjoista, Björkötä. Ylitämme Jurmo fjärdenin lempeässä lounaistuulessa. Olen aikaisemmin yöpynyt Björkön merkityllä telttailupaikalla mutta koska se on keskellä kosteata koivikkoa ja kalliokiipeilyreitin takana päätämme nyt etsiä paikkaa saaren eteläpuolelta olevasta laguunista. Oivallinen paikka, riipputeltat saamme rantapuiden katveeseen muodostuneen puubulevardin reunoille, Pirjo löytää hyvän näköalapaikan omalleen ja Tainalle on myös hieno silokallioalusta teltalle, aivan kajakin vierestä. Aurinko alkaa painua saaren taakse ja ehdimme aloittaa illallisen valmistelun sen viimeisten säteiden alla.

Torstai Björkö - Konungskär (24km)

Pulahdus kirkkaaseen ja virkistävään veteen aloittaa päivän hyvin nukutun yön jälkeen. Aamu on taas aurinkoinen ja lämmin. Tänään lähdemme vasta klo 12. Ensimmäinen siirtymä on Björkön länsipuolelle, jossa rantaudumme kohtaan missä järvi ja meri ovat lähinnä toisiaan. Tämä makean veden allas ympäröivien kallioiden syleilyssä on todellinen helmi. Sen ympäri kulkee luontopolku, jonka ajan kanssa kiertämiseen on varattava tunti pari. Tällä kertaa meillä ei aikataulu anna periksi niin pitkälle pysähdykselle mutta seuraavan kerran kun tulemme, niin sitten nostamme kajakit järvelle ja tutustumme siihen myös sisäpuolelta.

Lounaistuulta 5m/s. Jatkamme kohti Aspötä, ajatuksena on meloa Ramsön ja Flatön välistä mutta edessä on läpipääsemätön kaislikko, joten kierrämme pohjoispuolelta. Kun saavumme Aspon rantaan, tulee vastaan odotettu tuoksu: savukalaa. Kalapuodin pitäjä kantaa tarjolle juuri savustettuja ahvenia ja siikoja. Kyllä jää nyt termariluonas päiväluukkuun odottamaan. Nautimme savukalaa saaristolaisleivän ja voin kera ulkopöydän ääressä, ihanassa auringonpaisteessa. Pohjoiselle taivaalle on kerääntynyt ylöspäin voimakkaasti purkautuvia tummia pilviä. Kun Pirjo juuri ehtii kommentoida niitä vaarattoman näköisiksi, kuuluu ukkosen jyrähdys vastauksena. Seuraamme säätilanteen kehittymistä nautiskellen jälkiruuaksi jäätelöä, joka on aina kesäisellä melontaretkellä yksi suuria nautintoja. Että meitä nyt hellitään!

Rannassa on paljon väkeä ja syykin selviää hetkellä jolloin Eivorin keula tulee näkyviin. Täällä saaristossa yhteysaluksen saapuminen on aina tapahtuma; viedään ja tuodaan tavaraa ja postia, lähdetään itse tai tullaan vastaan ja ennen kaikkea odotetaan yhdessä.

Aspöstä jatkamme kohti pohjoista. Storlandetin pohjoispuolelta nousemme maihin tarkkailemaan lounaasta tulevia tummia pilvilauttoja ja päättämään miten seuraava ylitys toteutetaan. Sami, Anssi ja Taina ovat yhtä mieltä, että nyt on hyvä väli tehdä rivakka vajaan puolen tunnin ylitys Jungfruharulle. Ja sitten mennään. Ukkosrintama on on onneksi jo mennyt ja saavumme hyvässä kelissä reilun parin tunnin kuluttua retkemme viimeiselle leirisaarelle, Konungskärille. Täällä on myös autiotupa ja jostakin pitäisi löytyä lampaitakin laiduntamasta. Autiotuvalla on yksi venekunta ruokailemassa ja he kertovat, että pari tuntia sitten Stora Hästön yli meni raju ukkosrintama kun he olivat vielä siellä laiturissa.

Syömme illallista viereisen saaren, Birsskärin länsikallioilla katsellen upeata auringonlaskua. Taivaanrantaan muodostuu hauskan näköinen pilvien muodostama "metsä". Tuntuu jo haikealta ajatus, että huomenna on tämä viikon retki päätöksessä. Elina, Pirjo ja Sami siirtyvät vielä istumaan iltaa autiotuvalle ja Elina nauttii yöunensakin tuvan lämmössä.

Perjantai Konungskär - Korpoström (6km)

Ja tänään niinkuin monena muunakin leiriaamuna ensin aamu-uinti sitten aamiainen, leirin purkaminen, kajakin pakkaaminen ja lähtökuntoon laittautuminen. Moni käy tutustumassa saareen luontopolkua pitkin. Sillä on tarina kerrottavana perheen elämästä tässä saaressa aikaan paljon ennen meitä. Saarten välisellä sillalla pysähtyessäni seurailen suuren kalaparven liikkeitä edestakaisin sillan molemmin puolin ja saapuvathan ne lampaatkin meitä hyvästelemään kun olemme lähdössä.

Suuntana pohjoinen ja Korpoström. Aurinko paistaa ja lempeä tuuli saattavat meidät retken viimeiseen satamaan.

Tea kiittää retkiseurasta Elinaa, Pirjoa, Tainaa, Samia ja Anssia.

Kuluvalta melontakaudelta

Vihdoinkin löytyi pieni hetki aikaa kirjailla tännekin joitakin kuluvan melontakauden Canoa-tapahtumia.

Retkikoulutusretki

Helpoksi suunniteltu retki kärsi lauantaina reippaasta vastatuulesta, mutta pääsimme kuitenkin suunnitellulle leirisaarelle, ja rohkeammat melojat pääsivät myös harjottamaan taitojaan tuulessa ja aallokossa. Retki tehtiin 18. - 19. 6. ja kohteena oli Hommanskär. Mukana oli 8 osallistujaa. Kuvia. 

Juhannusretki

Juhannusretki suuntautui taas Porkkalan Söderskäriin. Meloimme perjantaina kevyeeseen vastatuuleen Söderskärille, lauantaina tutustuimme saarta ympäröiviin ulkoluotoihin, ja sunnuntaina meloimme kevyessä myötäisessä takaisin. Retkellä oli 6 osallistujaa. Kuvia.

HSKG

HSKG oli Hangossa jälleen 19. - 21. 8. Laskujeni mukaan paikalla oli ennätykselliset kymmenen Canoalaista. Lauantaina meitä helli reipas idän ja kaakon puoleinen tuuli, joka tuotti hienon aallokon tulliniemen rantaan. Kuvia.

Kannattaa lisäksi tutustua NIL:in HSKG kuvakilpailuun ja galleriaan täällä. Joukossa voi näkyä joku tuttukin naama.

2011 Kustavi-Ahvenanmaa

Tämän vuoden heinäkuun viikonloppuretki suuntautui Turun saariston ja Ahvenanmaan pohjoisosiin. Halusimme nähdä ja kokea uusia maisemia, joten ajoimme perjantai-iltana Espoosta Kustaviin. 

View Melomaan kustavista in a larger map

Matkaan lähti seitsemän Canoalaista.

Suuntasimme perjantai-iltana kohti Kihtiä tarkoituksena ylittää se ja etsiä telttapaikka Kihdin länsipuolelta. Saaristomaisemat häikäisivät jo Kihdin itäpuolella, hienot kalliorannat rannat autioissa saarissa kutsuivat yöpymään,  Anssi mainitsi alueen kuuluvan Natura 2000 ohjelmaan ja sieltä se löytyy Seksmiilarin saariston nimellä: Natura 2000 - Kustavi ja Luontoon.fi - Seksmiilari. Päätimme kuitenkin jatkaa Kihdin yli hienossa illassa.

Yöpymispaikkoja oli runsaasti myös Kihdin länsipuolella kalliorantojen jatkuessa. Laitoimme leirin pystyyn, paistoimme pihvit ja nautimme myöhäisen päivällisen auringon laskiessa.

Lauantai-aamu valkeni tyynenä ja kirkkaana. Aamu-uinnin ja muiden toimien jälkeen siirryimmen kajakkeihin ja suuntasimme etelään tutkimaan Ahvenanmaan ja Brändön saaria. Päivällä pidimme taukoja, joiden aikana nautimme lämpivästä ilmasta ja vedestä.

Anssin reittivalinnat periaatteella, jos vesi pääsee läpi niin kajakkikin. Paikallinen maanomistajakin kävi ihmettelemässä reittiä.

Hienon illan ja paremmin nukutun yön jälkeen sunnuntai valkeni lämpimänä ja tyynenä, kun käänsimme keulat kohti itää ja Kustavia. Matkalla oli tarkoitus pysähtyä Jurmossa lounaaalla. Lämpötila vaati virkistäytymistä monin eri keinoin. 

Jurmossa odotti käsintehty jäätelö ja jälkiruuaksi savustettua suomalaista siikaa suoraan savustusuunista.

Jurmon jälkeen suunta kohti Kihtiä, nyt mukavassa sivumyötäisessä tuulessa, surffeja metsästäen. Matka sujuikin joutuisasti ja pääsimme uintitauon jälkeen suoraan lähtöpaikkaan, missä nopean pakkauksen ja vatsan tankkauksen jälkeen pääsimme noin kuuden aikaan matkaan kohti Bredania.

Lisää KUVIA

Saaristomeri 2010

Pitkä retki lähestyy taas. Tänä vuonna on tarkoitus suunnata Itäiselle saaristomerelle ja Ahvenanmaalle. Viimevuoden muisteluista puuttuu vielä viimeinen osuus. Aikaisemmat osat:
Osa 1     Osa 2    Osa 3
Osa 4     Osa 5    Osa 6

Torstaiaamuna sää näytti luvattua paremmalta. Ilma oli aurinkoinen, ja tuuli, vaikkakin reipas, ei ollut lähelläkään edellisen päivän lukemia. Päivän tavoitteena oli ehtiä Sandön nimiselle saarelle Kemiön länsipuolelle, mistä perjantaille jäisi vain hieman vajaa kymmenen kilometriä matkaa. Koska tuuli tuntui hiljenevän koko ajan, päätimme valita suoremman reitin Vänöstä koilliseen suoraan selkien yli. Suojaisempi vaihtoehto Högsåran kautta olisi ollut 5-10 kilometriä pidempi.

Helteisen lounastauon pidimme Små Kallskärenilla.

 Illan leirisaaremme (Sandön) on sorapohjainen tasaisen mäntymetsän täyttämä suurehko saari. Itäpuolella oleva särkkä aiheutti yllättävän pitkän mutkan matkaan, ennen kuin vesi riitti kajakeille. Kaikki mahdolliset varusteet ripustettiin kuivumaan. Illalla tutkimme kuinka pitkälle kiertämäämme särkkää oikein pystyi kävelemään, ja ihailimme taas kerran upeata auringonlaskua..

 

 Lähdimme perjantaina aamupäivällä melomaan viimeistä vajaan kymmenen kilometrin pätkää kohti lähtöpaikkaamme. Sieltä matka jatkui Hangon melojatapaamiseen.

 Kaikki kuvat.

Termarilounasideoita

Tässä pari ideaa termarilounaiksi:

• Keittojen perusaineet: soijarouhetta, mausteita, sipulia, paprikaa ja/tai keittovihanneksia
• Olutmakkaraa/salamia, riisiä, Viola vuohenjuusto-tomaattikeittoa / tomaattipyreetä, inkivääriä,
• Lohta, riisiä/riisinuudeleita, Viola kasviskeittoa,
• Kanaa (paista & pakasta / kuivaa kotona), inkivääri, kookosmaito, punainen chilitahna, riisiä
• Jauhelihaa, riisinuudeleita, tomaattikeittoa, papuja

Riisinuudelit kannattaa valmistaa lounaan yhteydessä kaatamalla toisesta termarista kuuma vettä nuudeleiden päälle ja hauduttelemalla muutama minuutti.

Huomaathan, että olen kokkaillut lounaita isoon termariin, joten kannattaa kokeilla omaan termariin ennen retkeä :)

Kauden 2011 aloitus

Kausi aloitettiin lämpimissä sisätiloissa Kauniaisten uimahallissa. Uimahallitreeneissä harjoiteltiin pelastautumisia, tuentoja ja eskimoita, saatiin seuraan pari eskimoa lisää. Kilpamelojatkin kävivät hallimelontaa kokeilemassa.

Tiistaimelonnoissa otettiin varaslähtö hutikuun puolessavälissä, Bredan oli vielä jäässä, joten jouduttiin lähtemään liikkeelle Furuholmenista.

Päästiin hyvin Pentalan eteläpuolelta ympäri, mutta länsipuolella tuli jäät vastaan, ei auttanut kuin palata samaa reittiä takaisin.

Vapun jälkeen päästiin tiistaimelonnalle Bredanilta. Saatiin mukaan melojakahdeksikko, jolla lähdettiin kiertämään Bodön saariryhmää.

Bodön länsipuolella huomasimme haahkaemon pulassa. Sen kohtalona oli ollut jäädä kiinni hylättyyn talviverkkoon. Pienen suostuttelun jälkeen naaras saatiin Anssin kannelle ja verkko leikattua irti jalan ja siiven ympäriltä. Hengähdyksen jälkeen haahka sukelsi vapauteen sulhon luokse.

Anssi ja Taina testasivat veden lämpötilaa, kuuntele kommentti.

Melontaa suuren maailman malliin

Onko kesän kilometritavoite asetettu?

• Viimekesänä Hangossa vieraillut Jeff Allen on parhaillaan matkalla Irlannin ympäri (1&nbps;500 km) Harry Whelanin kanssa. roundireland2011.blogspot.com.
• Myös Hangossa käyneelle Freya Hoffmeisterille ei Australian kiertäminen riittänyt. Syksyllä on vuorossa Etelä-Amerikka (22 000 km). qajaqunderground.com/south-america/.
• Sandy Robson on lähipäivinä lähdössä matkaan. Tavoitteena on meloa Oskar Speckin jalanjäljissä Saksasta Australiaan (50 000 km). www.sandy-robson.com/

Vajan remontti jatkuu

Bredanin vajan sisäremontti jatkuu vanhan puolen uudistamisella. Tänään uusimme kajakkitelineet. Reipas noin kymmenenpäinen Canoalaisjoukko toimi todella tehokkaasti.

Vaja tyhjennettiin kajakeista, vanhat telineet purettiin ja rekennettiin uusi telinekehikko. Koko homma hoitui noin neljässä tunnissa. Suurkiitos kaikille osallistujille.

Huoltokin toimi; osallistujille tarjottiin lämmintä juotavaa, ja pientä purtavaa.

Seuraavat talkookerrat ovat 27.3 ja 3.4. Silloin on tarkoitus rakentaa ja asentaa uudet liukuovet vanhalle puolelle. Mukaan voi ilmoittautua nimenhuudossa.

Vanhalla puolella on nyt ristikkoteline.

Ulkoa katsottuna oikeassa reunassa on käytävä, jonka toiselle puolelle sijoitetaan kilpakaksikkoja

Kajakkien ja telineen taakse jää tilaa varusteiden ja melojen säilytystä varten. Vanhan puolen kajakkipaikat lisääntyivät 30:sta 45:een.