sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Arrow Play

Seuralle on hankittu kaksi uutta Arrow kayaksin kajakkia, Play ja Nuka GT. Nuka on minulle liian pieni, mutta kun lauantaina oli tiedossa noin 12 metriä etelätuulta, pitihän Arrow Play kajakkia päästä kokeilemaan tuulessakin. Anssi lähti mukaan pienelle aallokkomelontalenkille.
No, Bredviken oli tietenkin jäässä. Näkyy ehkä huonosti kuvasta, kun jään päällä oli vettä, mutta jääkerros ylti suunnilleen tuonne, missä vesi alkaa väreillä. Eli kajakit auton katolle ja kohti Furuholmia. Reipas tuuli ei Bredanilla juuri näkynyt, mutta Furuholmissa se alkoi jo tuntua. Suuntasimme kohti Lehtisaaria ja Gåsgrundetia, jonka aallonmurtajan luota löytyi tällä kelillä loistava pelipaikka.
Anssi osoittautui tällä kertaa paremmaksi kuvaajaksi.
Palatessamme Bredanille peloittelimme kaksi peuraa tiehensä parkkipaikalta.

Olen nyt testannut Arrow Playn merellä tuulessa ja uimahallissa, ja se vaikuttaa varsin toimivalta peliltä. Eskimokäännös on helppo tehdä, tosin kovinta takanojaa rajoittaa istuma-aukon reunus. Jos takareuna olisi pari senttiä taempana (tai penkki edempänä) tai jos takareuna olisi viistetty, kajakilla voisi pyöriä hartiat takakannessa kiinni.

Kajakissa on merkikajakiksi poikkeuksellisen litteä pohja, ja pystyt kyljet. Kyljen ja pohjan välinen kulma on terävä. Tästä johtuen kajakki on vakaa, ja helppo kallistaa. Se on myös hyvin ketterä. Play surffaa aivan älyttömän helposti, myötätuuleen meloessa allot saa kiinni parilla melan vedolla. Toisaalta kovassa vauhdissa (surffissa) tai kelissä pohjan terävät kulmat voivat aiheuttaa pieniä yllätyksiä, ottaessaan kiinni veteen. Launtain enimillään puolitoistametrisessä aallokossa ei kuitenkaan tuentoihin ollut tarvetta.

Ketteryys aiheuttaa sen, että ilman evää surffiin on lähdettävä tarkasti, tai kajakki on helposti poikittain. Litteästä pohjasta huolimatta kajakki toimi aika hyvin vasta-aallokossa, ilman pahempaa läiskytystä. On tietenkin mahdollista, että lauantain aallokko oli vain otollinen.

Kajakin pohjan muoto on sellainen, että sivutuulessa sortokulma on melkoinen. Taipumus kääntyä tuuleen on vähäisempi, kuin pohjan muodon perusteella olisin odottanut. Ehkäpä korkeahko keulakansi tasapainottaa tuulen vaikutusta. Korkean etuosan ansiosta keula ei sukeltanut kertaakaan.

Jalkatukia voi säätää jalkaterällä vetämällä tai työntämällä. Itse olen tottunut Rockpoolin levyjalkatukeen eivätkä Arrow tuet sille vedä vertoja, mutta ovat ergonomialtaan kuitenkin paremmasta päästä. Kansiköysistö vaikuttaa oikein toimivalta. Kajakissa on luotettavat Kajak-Sport luukut. Istuma-aukon edessä oleva pieni lokero on hyvin mitoitettu. Sinne mahtuu hyvin pikkutavaraa, mutta jalkatilaa lokero ei häiritse.

Arrow Play soveltuu mielestäni hyvin erilaisten melontatekniikoiden harjoitteluun ja on riittävän vakaa aloittelijallekin. Korkeahko keulaosasto tarjoaa sen verran pakkaustilaa, että ainakin viikoloppuretket onnistunevat.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Syksy

Tänä aamuna Bredvikenin yllä leijui ohut usvakerros.
Oli täysin tyyntä.
Matalalla leijuva usva häivytti maan ja meren rajat.
Pentalan luona usva oli jo hälvennyt. Hienoinen utukerros löytyi vielä Mosfjärdeniltä, Medvastön takaa. Ilmeisesti matalan lahden kylmemmän veden aiheuttamana. Puissa ei ole enää lainkaan lehtiä.
Iltapäivällä aurinko tule esiin lounaassa, pilvikerroksen alapuolella. Suvisaariston matalat ja kylmät vedet tuottivat edelleen utua.

* * *

Viikkoa aikaisemmin Bredanilla oli aamulla viisi astetta pakkasta, ja ranta oli jäätynyt.

Aurinko kuitenkin lämmitti mukavasti, kun opettelimme inkkarimelonnan saloja Anssin ja Tainan opastuksella. Hauskaa oli.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Ahvenanmaa 4.-12.8.2012, Loki

retkeläiset: Jarkko, Sami, Elina, Pirjo
Teksti: Pirjo
Kuvat: Sami

1.Pleikilä - Lanskeri - Sjussåtansörarana / 15.30 - 20.30 / lounaistuuli 5-6 m/s / 18 km

Lauantaina ajelimme satamaan Kustavi cityn ja saaristolaismarkkinahumun ohi, ja hektisen pakkaamisen jälkeen pääsimme matkaan. Aurinko paistoi, meri kimmelsi, ja suuntasimme täyteen ladatut venhomme kohti länsilounasta. Mökkisaaria oli alkuun lukuisia, mutta ’taajama’ harventui nopeasti ja kauniin karut kalliosaaret käppyrämäntyineen näyttivät koko ajan hienommilta. Merikotkakin bongattiin. Päädyimme Hyvin Myöhäiselle lounaalle Kihdin äärelle Lanskerin pohjoiskärkeen ohitettuamme ensin mm. Palskerin ja Laskloopin.

Kihti on tältä kohtaa alle 2km levyinen, eikä tuulta ollut kuin nimeksi. Iltamelonta suuntaan 240°sujui leppoisasti. Yöpymissaaren suhteen vaatimukset olivat kovat: liian jyrkät rinteet, ei riippariyhteensopivia puita, ei silokalliota, liikaa metsää eikä ulappanäkymiä. Etukäteen kartalta katsomamme Norra Häran oli hivenen kaukana ja niinpä varjojen pidetessä päädyimme Norrön ja Storholmin väliin kallioiselle luodolle, jonka pikkumetsikkö antoi tuulensuojaa, ja huikaiseva ulappanäköala aukesi luoteeseen. Jarkko pystytti teltan ja me muut riipparit. Illan tummetessa teimme iltauinnin jälkeen safkaa. Unten maille taisimme mennä puoliltaöin jos ihan silloinkaan. Lomasta kaikki irti..

2.Sjussåtansörarana - Klobben - Söderklobben / 13.00 - 19.30 / lounaistuuli 7-8 m/s, 18 km

Heräilimme verkkaisesti aurinkoiseen aamuun ja pulahdimme uimaan. Aamiaista nautiskelimme lämpimillä rantakallioilla, ja huomattavalla lähtökitkalla pakkasimme kamat kasaan. Tuuli oli navakka & vastainen, joten päätimme luovia saarten suojassa parhaamme mukaan. Bongasimme Norra Häranin suojaisen poukaman (kiva), ja suuntasimme tuulensuojaa hakien Gloskärin ja Brännskärin pohjoispuolelta Klobbenille (!) poukamaan jossa meillä oli uima- ja jaloittelubreikki.

Hullbergan ja Nötskärin väliin jää avomeren äärelle kaikilta tuulilta suojaisa unelmien ulkosaaristosatama, jossa näkyi vanhaa saaristolaisasutusta sekä muutama uudisrakennus. Sisälahden länsiosassa oli kapea matala kanaali, joka kuhisi elämää; pikkukaloja, isompiakin, haikara, tervapääskyjä, ruokokerttusia… Kun kajakin pohja jäi kiinni kaislikkoon ja tie näytti päättyvän, puskimme eteenpäin välillä mudassa rämpien ja kajakkia työntäen. Onnistui, mutta joukkoamme kaislikon läpi johtanut Jarkko ei välttynyt taisteluhaavoilta. Rähmäiset kajakkimme ja me tarvitsimme pientä ehostusta ennen kuin jatkoimme matkaa.

Olimme haaveilleet paljon mainostettuun Yxskäriin pääsystä, mutta tuulen ja myöhäisen lähdön takia ei tämä ollut realistista. Hieno yöpymispaikka löytyi lopulta Söderklobbenilta, jossa oli suojaisa poukama, loiva sileä kallio, jonka laella 5 tähden yöpymispaikka avomerinäköalalla mäntyjen katveessa ilman punkkipusikkoa.

3.Söderklobben - Buskhäran - Svartstenarna - Väderskär - Måsskär / 11.15 - 21.30 / lounais-etelätuuli 4-6 m/s, 38 km

Koska luvassa oli leppeämmän tuulen päivä ja suuntana Vederskär, tsemppasimme aamutoimissa ja pääsimme lähtemään ’ajoissa’. Porskäriltä suuntasimme kohti läntisen ulapan ainoaa korkeampaa saarta, jonne olikin 6 km matka. Jopa meille nirsoille merimelojille on Buskhäran unelmien ulkosaari: matala suojaisa laguuni, kirkas puhdas vesi, rakkolevää eikä limaisista rantalevistä tietoakaan, punerva silokallio, jokunen siirtolohkare, runsaslajinen linnusto.. osa linnunpoikasista pällisteli meitä niin kuin eivät olisi isoja ihmiskömpelyksiä ikinä nähneetkään. Jumituimme Buskhäraniin pitkäksi aikaa eikä sieltä olisi tehnyt mieli lähteä pois ollenkaan. Yöpyminen olisi ollut hankalaa, riipparitila kortilla (2 pientä puuta) ellei sitten roikkuisi kallionkoloissa ajopuun varassa.. Lounaspaikkamme Svartstenarna oli karu, puuton, rosoisten kallioiden luotorypäs 4 km päässä, lyhyt stoppi ennen reilu 8 km ylitystä Rödskärs fjärdenille.

Avovesiosuudella tuuli oli alkuun leppeä, 3-4 m/s, ja iltaa myöten alkoi hiukan yltyä ensin 5-6, ja Rödskärin jälkeen 6-7 m/s kääntyen etelään. Erilaiset tiirat seurasivat meitä ja huvittelivat tekemällä syöksyjä ympärillämme. Ulapan ympäröidessä meitä joka puolelta oli avaruuden tuntu ihastuttavaa vaikkakin matka oli pitkä - Pirjo posotti edellä, lauleskeli ja seurusteli tiirojen kanssa; Jarkko, Elina ja Sami meloivat kimpassa ja juttua riitti. Saavutimme etelätuulen siivittämänä Väderskärin pohjoisen kautta. Melojiakin näkyi- eräopaskurssi piti majaa saaren eteläkallioilla. Pirjo, Elina ja Sami kiipesivät länsipuolen kallioiden yli kohti Myrskyluodon Maijan karua kotitupaa Jarkon pitäessä safkataukoa tuulensuojassa.

Seuraavaksi päiväksi oli luvassa kovaa tuulta, ja yöksi rankkaa sadetta ja tuulta 12-14 m/s. Suuntasimme etelään Måskärille, jonne pääsimme vasta hämärässä. Ensimmäisten sadepisaroitten ropsahdellessa oli teltta ja riipparit onneksi lähes pystytetty. Pirjo ryömi safkan kera makuupussiin pois villiintyneiden moskiittojen armoilta, mutta muut keittelivät iltasafkat tunnelmallisesti tarpin ja männikön suojassa. Myöhemmin yöllä meri möyrysi, ja satoi niin rankasti, että tuuleen ja tuiverrukseen heräsi. Vaakasuoran sateen johdosta makuupussitkin kostuivat - Elinan pussista jalkopää, ja Pirjo sai nukkua lähes lätäkössä istuen. Rantalepikon näköalapaikka kostautui.

4.Måsskär - Östra Simskäla/ Stormskärs Värdhus - Bockholmen / 14.00 - 20.00 / länsituuli 8-9 m/s, illalla 5 m/s / 17 km

Aamun sää oli epävaikainen, ja yöpymistarvikkeiden kuivatukseen kului tovi. Kukin ryömi makuusijastaan pörröisenä enemmän tai vähemmän nihkeästi nukutun yön jälkeen. Pirjon makuupussin kuivatukseen uhrattiin aivokapasiteettia, ja päädyttiin siihen että vesitäydennyksen yhteydessä yritetään löytää jostain ’torkare’. Velvollisuudentuntoiset eräoppaatkin kävivät moikkaamassa meitä aamiaispuuron ääressä nuokkuvia.

Sivuaallokossa tiputeltiin kohti etelää ja Simskälaa, surffauskin onnistui erityisesti Samilta. Pirjon kajakin heavy weight ruokatarvikkeet sopivasti pakattuna estivät surffauksen tyystin. Itäisen saaren satamasta tallustelimme puolisen km matkan yli 100-vuotiaaseen maalaistaloon naapuritalon ystävällismielisen koiran seuraamina; ohi purjopellon jossa sadonkorjuutyöt olivat meneillään.

Majoituskapasiteettia Stormskärs Värdhusissa on yli 30:lle, ja nyt oli vuorossa leegio paikallisia ala-asteikäisiä 4H-kerholaisia kalastuskurssilla (kuulemma into herpaantui jos kala ei napannut heti tai viimeistään 15min sisään). Talossa on aikanaan asunut rouva joka kirjoitti Myrskyluodon Maijan tarinan. Majatalosta saimme vesitäydennystä, ja huippuystävällinen talonisäntä vei Pirjon kostuneen makuupussin kuivuriin tunniksi (toiseen taloon). Me juoda lipitimme teetä ja söimme termarilounaat. Suklaapatukoiden ostossa jäivät Sami ja Jarkko nuolemaan näppejään jäätyään rynnistävän lapsilauman yliajamaksi.

Paikallisen saariston ’must see’ listalle kuuluvat hiekkasärkät Bockholmenin eteläkärjestä Malörenille. Sinne me tietysti meloimme, vaikka hiekka rannalla, teltassa ja kajakissa on yäk. Jostain syystä hämärtyi taas nopeasti, ja majoitteiden pystytyksen + pikaisen tutkimusmatkan jälkeen aterioimme otsalamppujen valossa hyttysten ininän säestämänä. Pirjo sai Elinalta tukiopetusta riipparin pystytyksessä, mutta tarvitsi lähes nostokurjen päästäkseen supertiukaksi viritettyyn majaansa.

5.Bockholmen - Sandösund (leirintäalue, luontopolku) - Långskär (Lövö ön itäpuolella) / 13.30 - 19.30 / luoteistuuli 8 m/s / 18 km

Aamu oli kaunis ja aurinkoinen - tummanpuhuvista pilvistä huolimatta, ja hiekkasärkkäsaari näytti hienolta. Tyrnipensaat muodostivat läpipääsemättömiä tiheikköjä; rannalla lojui tuhansittain simpukankuoria kuin etelänmerillä ikään. Mutta matka oli puolessa, ja oli aika suunnata takaisin kohti itää. Åland pankaka oli jäänyt saamatta, mikä kaihersi, joten suuntasimme till Vårdö ja Sandosundin leirintäalue, jonne matkaa ei ollut pitkälti. Söimme siistin camping-alueen kahviossa tukevan lounaan, ja tietty jälkkäriksi pannukakun kermavaahdolla + luumuhillolla . Lähdimme ruokaa sulattelemaan kävelyretkelle paikalliselle luontopolulle.. muhkeita vadelmia, matalakasvuista mäntymetsää, kalliota jäkäläpedillä, suota josta pari kurkea lähti rääkäisten lipettiin. Mukavaa vaihtelua meloville istumatyöläisille.

Polku olisi jatkunut vaikka kuinka pitkälle, mutta kerrankin ajasta tietoisina marssimme päättäväisesti takaisin kajakeille ja suuntasimme Tean & Anssin innoittamina kohti Vårdön itäisen selän äärellä oleville saarille joista on yösija löytynyt aiemmilla retkillä. Luoteesta tuuli, ja niinpä surffaustakin tuli harrastettua tai ainakin yritettyä. Siksakkia meloen, hyviä aaltoja metsästäen saavutimme Långskärin etelärannan. Ennen illallisen laittoa teimme iltalenkin saaren pohjoispuolelle, minkä kruunasi kaunis auringolasku. Ilta-aterian pääosa nautittiin ilman hyttysiä.

6.Långskär - Hullviksnäset - Långskär / 12.00 - 19.30 / koillis-pohjoistuuli 6-8 m/s, 23 km

Aamu oli kaunis ja aurinkoinen. Luoteistuuli oli kääntynyt koillistuuleksi, ja sivuvastaisessa navakassa 6-7m/s tuulessa lähdimme taipaleelle alkuun pikkusaarten ja luotojen suojassa. Otimme tähtäimeksi Seglingen eteläkärjen, Hullvik näsetin, ja posotimme muutaman luodon kautta mukavassa aallokossa 6 km Teilin ylityksen. Rantauduimme lounaalle, ja otimme suunnan kohti eteläistä Kumlingea yrittäen pysyä saarten etelärantojen tuntumassa edes hiukan vastatuulelta suojassa.

Mökkejä näkyikin jo paljon, ja yöpymissaaren valinta ei ollut helpoin mahdollinen. Päädyimme tuttuun ja turvalliseen, eli toiselle Långskärille, ja ratkaisu osoittautui hyväksi: saari oli korkea mikä takasi tuulensuojan, ja nyt meillä oli bonuksena ilta-aurinko illalliskallion ääressä. Jarkon telttailu onnistui sileällä kalliolla hyvin, mutta riippareiden kanssa oli hiukan viilaamista. Elina ja Sami raahasivat yöpymiskamppeita pidemmän matkan koska sopivat puut olivat kaukana, ja Pirjo viritti oman majoitteensa saaren korkeimmalle kohtaa monttuun parin hennomman koivun + apunarujen varaan, pientä kiristysapuakin tarvittiin. Ilta oli ihana, ja tulenpunainen auringonlasku sai kaiken hetkeksi hehkumaan punaisen sävyissä.

7.Långskär - Lappo - Stora Måsskär / 12.00 - 20.30 / pohjoistuuli 4-6 m/s, 23 km

Yön aikana tuuli oli laantunut hiukan ja kääntynyt pohjoiseen. Kiersimme Innerön saaren (Pirjo ulkokautta, muut sisäkautta) jonka autio etelä- ja itäranta oli kalliota ja mäntyä – ensi kerran telttapaikka sopivilla tuulilla? – ja suuntasimme Ingersholman suojiin. Vesi oli uskomattoman kirkasta. Ruovikkoisia ’käytäviä’ seuraten pääsimme saaren pohjoispuolelle, jossa nousimme kallion laelle tähystämään. Upea näköala Lappveden suuntaan; kamerat räpsyivät villisti.

Lähes 4 km ylityksen teimme Norra ja Södra Segelgrundetin välistä. Eteläinen saari oli niin houkutteleva, että lounastermarit aukenivat ja nautimme lämmöstä ja auringosta. Ulappanäkymää etelään ja pohjoiseen, ihanaa.. Tauon jälkeen suuntasimme kohti Lappoa, venesatamaa ja kauppaa. Meloimme ruovikkoista matalaa rantaa, jossa kurkia näkyi siellä täällä – kallion laella ja kalastamassa rannoilla. Kovien rääkäisyjen säestyksellä muutama siirtyi varovaisesti kauemmaksi. Pohjoistuuleen puskien pääsimme satamaan, jossa Jarkko & Sami shoppasivat proteiinia, ja Elina & Pirjo punschrullar. Pirjo päätti mennä suihkuun, mutta päätyikin (ilta)päiväsaunaan. Elina, Sami ja Jarkko tutustuivat saaristomuseoon. Ilta oli jo pitkällä kun lähdimme. Navakka 6 m/s pohjoistuuli ei houkutellut, vaan suuntasimme länteen ja onneksi aivan Kihdin ääreltä, Stora Måsskärin eteläisimmästä kärjestä löytyi kaikille sopiva yöpymispaikka. Auringonlaskukin saatiin, ja illallinen ja hyttyset nautittiin yön tummetessa.

8.Stora Måsskär - Lilla Slädaskär – Fiskeri south/ 12.00 - 19.30 / 33 km

Aamulla Kihti oli täysin tyven. Aamu-uinti auringonpaisteessa, lämpimässä ja tyynessä säässä paikallisten merilintujen rääkynän säestyksellä oli elämys. Rauhaisan aamun jälkeen suuntasimme kohti Torsholmakobbenin pikkumajakkaa, jossa Jarkko virkisti itseään ja meitä eskimoharjoitteilla. Pari suurta purjevenettä oli myös menossa pohjoista kohti. 1-3 m/s tuulella meloimme ne kiinni (!); Elina ja Jarkko jututtivat vuorollaan molempia veneilijöitä. Myös Pirjo ja myöhemmin Sami siirtyi lipumaan Hirondellen vanaveteen Canoalaislauttaan Elinan veneköydestä kiinni pitäessä - eipä ole ennen tullut kokeiltua.

Keskellä Kihtiä meloessamme mäkäräislauma käytti tyyntä säätä hyväksi ja kävi vuorollaan kaikkien melojien kimppuun. Lähes tuli hätäeskimo tehtyä. Jatkoimme Lilla Slädskärille jossa pidimme lounastauon, paistattelimme auringossa ja venyttelimme. Ennen 5km Iniönaukon ylitystä meloimme ilmiselvästi Valion omistaman saaren ohi – saunarakennuksen lähellä oli feikki vasikka. Illan mittaan tuuli hivenen yltyi, aurinko meni pilveen ja anorakit vedettiin ylle. Aloimme katsastaa yöpymissaarta, ja sellainen löytyikin Lanskerin länsi- ja Fiskerin kaakkoispuolelta. Illalla saatiin vihdoin letut paistettua mutta sentään ennen puoltayötä—oli jo aika!

9.Fiskeri south – Katanpää - Pleikilä / 11.15 - 14.30 / kaakkoistuuli 4-6 m/s, sadekuuroja / 16 km

Aamulla Pirjo heräsi näköalariipparissaan kovaan meteliin, ja huomasi läheisellä luodolla 200m päässä keskenään ilmeisesti aamiaispöydässä keskustelevat 3 merikotkaa. Riipparista noustessa ne ottivat siivet alleen, mutta 2 niistä palasi n 300m päähän kuusenlatvaan tarkkailemaan leirin tilannetta. Pirjon pakatessa yöpymiskamoja kajakkiin ja aamu-uinnilla käydessä kotkat edelleen pällistelivät kuusenlatvassa. Jarkkokin heräsi ja kiikari otettiin käyttöön. Koko leirin alkaessa aamiaispuuhiin kotkat häipyivät vähin äänin, mutta päivällä toinen niistä näkyi vielä kerran.

Meloimme Lanskerin itäpuolta pohjoiseen, kauniita karuja pikkusaaria kierrellen kohti Katanpäätä. Kaaskerilta kolme melojaa oli juuri lähdössä samaan suuntaan ja vaihdoimme kuulumiset. Tuuli ja ukkospilvet pyörivät ympärillä, saimme ihan mukavaa sivumyötäistä loppumatkalle. Kiersimme vielä Kluuskerin ja Katkurun ja meloimme tuulitunnelia vastaiseen (eipähän tullut kylmä) ennen kuin rantauduimme. Kamoja autoon pakatessa alkoikin sataa.

See ya next year, oli taas upea reissu.

retkiruokakuivauksen mestari: Elina
gourmet-henkisin: Sami
ruoka loppui ensin: Jarkko
ruokaa jäi 10kg yli: Pirjo
tehopakkaaja: Jarkko
pystyy hukkaamaan 4 melojasta 3: Pirjo
mukana kiinityssträppejä sun muuta extraa vaikka koko köörille: Sami
ryhmäkuvafanaatikko: Elina

retkellä rakkainta /retkellä pärjäämisen salainen ase

Pirjo: tukkalenksu, kestokartta-merikortit, Gutzy energiageeli
Elina: korvatulpat, pimennyssilmälaput, kamera
Jarkko: kiikari, canoalippis ja –Tpaita, possun sisäfile
Sami: inuiittimela, hieno melontahattu, kamera, possun sisäfile

Yhteensä Loki 203 km, Samin gps 198 km
Linkkejä: Reitti Kuvia

perjantai 31. elokuuta 2012

NIKSI: Talkkia lateksimanseteille

Kävin Finsuitilla Lauttasaaressa asennuttamassa lateksisen kaulamansetin kuivapukuun. Minulle myytiin samalla pieni kangaspussi täynnä talkkia (puhdasta, ei vauvantalkkia). Talkki tulee pussin läpi ja sitä on todella helppo levittää pussilla mansettia sivelemällä.

Suosittelivat talkin lisäystä jokaisen käytön jälkeen, poistaa iholta tulleen rasvan. Näin tehden lateksisten mansettien käyttöikä kasvaa huomattavasti, ei välttämättä tarvitse vaihtaa ollenkaan.

torstai 30. elokuuta 2012

Skaldö - Modermagan - Jussarö - Byxholm

Heinäkuun loppupuolen retkellä kolmen hengen ryhmämme suuntasi Tammisaaren saaristoon. Autoilimme Skaldön saarelle Sommarön venesatamaan, missä ukkoskuuron ohimenoa odotellessa haimme vierassataman kaupasta jäätelöt.

Perjantai iltana meloimme Modermaganiin, mistä lauantaina jatkoimme Jussaröön. Lauantain melontamatka oli lyhyt (n. 12 km), joten ehdimme hyvin tustua saareen. Sunnuntain paluumatka lähenteli kolmeakymmentä kilometriä. Syynä oli kiertoreitti Byxholmin kautta, missä ehdimme käydä saunassa ennen viimeisiä kilometrejä.

Ainoat sadekuurot saimme niskaamme ennen matkaan lähtöä, ja Jussarössä kierrellessämme. Muuten sää oli erinomainen.

Reittimme Google Maps palvelussa.

Kuvia retkeltä.

Modermagan

Modermagan on suosittu ulkoilusaari, josta löytyy nuotipaikkoja, huussi, luontopolku ja pieni järvi. Saaren eteläpuolella on erittäin suojainen lahti, josta saaren nimikin "äidin kohtu" on peräisin. Lahden sisäänkäynti on kapea ja vain noin puolentoista metrin syvyinen. Niinpä suuremmat purjeveneet yleensä parkkeeraavat saaren pohjoispuolen jyrkkien kallioiden alle. Melojalle parhaat rantautumispaikat löytyvät koilliskärjestä ja eteläiseltä lahdelta. Saarella oleva luontopolku ei ole helppokulkuisimpia, joten aikaa kannattaa varata. Lounaisosan pieni järvi kannattaa ainakin käydä katsomassa. Järven erottaa merestä vain kapea kannas, niinpä sinne joutuu suolavettä jatkuvasti. Raskaampi suolainen vesi painuu pohjalle, ja pintavesi on makeaa.

Jussarö

 Jussarö on erikoinen saari, jossa on paljon nähtävää. Saari on poikkeuksellisen suuri ulkosaareksi, ja sen metsäinen profiili näkyy kauas. Koska saari oli navigoinnille tärkeä puiden kaataminen kiellettiin Ruotsin kuninkaan määräyksellä. Siksi saaren länsipuolen metsät ovat olleet koskemattomina satoja vuosia.

Vierasvenesataman luota lähtee luontopolku, jossa on kolme eri pituista reittiä. Aluksi polku ohittaa vanhan luotsimajan, jonka mailla kulkee lampaita vapaana, ja saapuu pian ikimetsään, jossa maa on vihreän sammalen peitossa.

Saaren rujompi puoli tulee myöhemmin esiin. Jussarön maaperä on rautamalmipitoinen, ja saarella on harrastettu kaivostoimintaa jo 1800 luvun alkupuolella. Vuorenniskan 1954 - 67 toimineen kaivoksen rakennukset pilkistävät edelleen metsän keskeltä. Kaakkoispuolen aikaisemmin suojaisa ja syvä satamalahti on täytetty kaivoksen kivimurskeella. Kallioperä on niin rautapitoista, että kompassiin ei voi luottaa ja rannasta löytyy helposti kiviä, jotka tarttuvat magneettiin.
Myöhemmin puolustusvoimat käyttivät vanhoja kaivosparakkeja kaupunkisotaharjoituksissa. Nykyään saarella on vapaa pääsy lähes joka paikkaan, myös pahasti ränsistyneisiin rakennuksiin, joiden seinistä löytyy luodinreikiä. Paikka paikoin näkyy "asbestivaara" varoituksia.

Saaren kaakkoisosasta löytyy hiekkaranta, jonka viereiselle kalliolle ihmiset ovat taiteilleet omat puumerkkinsä irtokivistä.

Parhaat rantautumis- ja leiripaikat löytyvät itäpuolen laguunista, joka on auki ainoastaa kaakkoistuulelle. Venesataman vierellä on myös telttailijoille tarkoitettu alue, mutta se ei ole mielestäni läheskään yhtä viihtyisä. Laguunista on vajaan kilometrin kävelymatka venesatamaan, mistä löytyy puuceet ja kesäisin auki oleva kahvila. Kahvilanpitäjä järjestää myös opastusta saarella. Illalla kävimme kahvilassa katsomassa puolen tunnin dokumentin Jussarön kaivostoiminnasta. Filmin jälkeen jäimme turisemaan kahvilayrittäjän kanssa. Hänellä tuntui olevan pohjaton tietovarasto Jussarön historiasta.

Jussarön etelärannan rikkonnaisissa lahdissa ja kivikkojen keskellä on hauska kierrellä kajakilla, mikäli sää sen sallii.

Linkkejä:
Jussarö
Jussarö Wikipediassa

Byxholm

Byxholm on Uudenmaan virkistysalueyhdisyksen saari. Saarella on vapaasti käytettävä sauna. Nimi vain varauskirjaan ja polttopuita tekemään. Melojalle saari on hieman hankala jyrkkien rantojen vuoksi. Rantautumaan pääsee pohjoispuolella saunan rantaan. Itäpuolelta löytyy pieni lahti, mutta telttapaikka voi joutua etsimään aika kaukaa. Lisäksi Byxholmarnien välisen salmen ranta on matala, mutta kivikkoinen.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Hanko Sea Kayak Gathering '12

Jälleen elokuun puolessa välissä kymmenkunta canoalaista suuntasi autonsa ja kajakkinsa kohti Hangon Tulliniemeä. Vuorossa oli jo viides Hanko Sea Kayak Gathering.

Erityistä innostusta herättivät avokanoottikurssit. Jokainen taisi saada kanootin liikkeelle joko etu- tai takaperin. Miten päin se peukalo menikään J-vedon aikana? Oma tähtihetki oli kun hörppäytin kanootin puolilleen vettä reskutuksen aikana ja minun piti olla pelastajana...

Ohjelma oli taattua HSKG-laatua, niin huvia ja hyötyä. Esimerkiksi grölantilaiseskimoita, "fancy strokes" sekä kajakkibalettia. Miltä kuulostaa yhdenkäden ylätuki tai sivuttaissiirtymä melasta pois päin? Kyllä se kajakkikin kääntyy yhdellä melanvedolla 180°.

Hupiosastolle kuuluivat kajakkiakrobatia ja takakansijalkapallo. Näitä kaikkia on mahdollisuus oppia tekniikkatorstaisin. Kaikki mukaan, vedet ovat vielä lämpimiä.

Tulliniemi sunnuntaiaamuna:



Avokanoottikurssilaiset:


Kajakkiakrobatiatunti:

PS. Lauantaina paistoi aurinko koko päivän.
Fancy Ballerinas!
Tiistain melonnassa näimme Kaisan ja Pirjon toimesta hieman kajakkiakrobatiaa.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Reittejä

Sain kaivettua parin retken reitit Garmin Foretrexin uumenista. Reittipisteitä oli pienessä muistissa harvakseltaan, mutta kyllä näistä suunnilleen näkee, mistä on menty.

Tammisaaren saaristo 20.-22.7.

Kustavi ja Ahvenanmaa 4.-12.8.

Kuvia ja kertomuksia on tulossa myöhemin.

lauantai 11. elokuuta 2012

A rooom with a view, please

9 päivän retki on edennyt viimeistä edelliseen aamuun, 40 km Kustaviin. Nautimme näkymista tyynelle Kihdille, peseydymme virkistävässä meressä ja kuivattelemme aamun auringossa. Leiripaikat Ahvenanmaan saaristossa löytyy pääasiassa hienoilta rantakallioilta, metsät saarissa ovat aika pusikkomaisia ja niissä aluskasvillisuus aika runsasta. Teltta sallii aika vapaan sijoittelun, näkymän voi valita mielen mukaan, vaikka Kihdin selälle.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Canoa 9 päivän retki

Retki on edennyt viidenteen päivään. Reitti on kulkenut Kustavista pohjoisten saarten ja luotojen kautta Myrskyluodon Maijan asuinseuduille Väderskäriin ja siitä suuntautunut etelään Bockskärin hiekkarannoille, missä leiri sijaitsee tällä hetkellä. Retkeä on värittänyt upeat kalliorannat ja aavat ulapat, loppumatkalla tiheämpi saaristo. Simsalöstä saimme vesitäydennyksen ja kuivarumpukäsittelyn yhdelle untuvamaakuupussille, jonka vaakasade kasteli riipputeltassa. Matka jatkuu Vårdön kautta kaakkoon ja vastentahtoisesti kääntyy siitä koilliseen kohti Kustavia, vielä 5 päivää auurinkoa ja tuulta.

perjantai 3. elokuuta 2012

Cano kesän 2012 pitkä retki - Lähdössä

Kesän 2012 pitkä retki lähestyy, huomenna olisi tarkoitus startata ensin kumipyörillä Kustaviin ja siitä veden varassa kohti Ahvenanmaata, mahdollisesti Getalle. Reissuun on lähdössä tällä kertaa neljä aamu-unista eli Elina, Pirjo, Sami ja Jarkko.

Mahdollista reittiä on hahmoteltu ja melontakohteita on kerätty kartalle (kiitokset Taina, AnTe ja mobiHiisi):


Näytä Kustavi-Geta suuremmalla kartalla

tiistai 8. toukokuuta 2012

Tiistaimelontakausi Avattu

Yhdeksän rohkeaa melojaa uskaltautui liikkeelle aika kelvollisessa melontakelissä.


sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Vappuretkellä Utössä

Canoan jo perinteeksi muodostunut melontakauden avausretki järjestettiin vappuviikonloppuna 27.4. - 1.5. Tällä kertaa meloimme Utön upeissa ulkosaariston maisemissa.

Utöseen matkasimme yhteysalus m/s Eivorilla Nauvon Pärnäisistä. Ajankohta oli saanut myös lukuisat lintubongarit liikkeelle. Näin ollen Eivor oli täynnä ulkoilmaihmisiä ja optiikkaa.


Kajakkimme mahtuivat mukavasti kulkemaan Eivorin lastiruumassa
  
















Säät suosivat meitä koko reissun ajan. Tuulisin päivä oli ensimmäinen melontapäivä, jolloin tuuli puhalsi lounaasta noin 8 m/s. Meloimme Utön ympäristössä ja tutustuimme tarkemmin sirpaleiseen labyrinttisaaristoon Utön pääsaaren koillispuolella. Itämereltä tulevia aaltoja oli mahdoton vastustaa, joten päivän päätteeksi kävimme vielä ottamassa muutamat hienot surffit Utön kaakkoiskulmalla.

Sunnuntaina päiväretki Utöstä Jurmoon taittui kevyessä luoteistuulessa. Edestakaisin matkaa kertyi 28 kilometriä.


Ryhmä lähtövalmiina kohti Jurmoa














Matkalla Jurmoon
 
Lounastauko auringon lämmössä, samalla ihaillein upeita maisemia Jurmon korkeimmalta kohdalta.
Maanantaiaamuna tuuli oli lähes kokonaan tyyntynyt ja suuntasimme kurssimme länteen kohti Östra Mörskärin vanhoja kalastusmajoja. Menomatkalla hylkeen pää rikkoi edessämme lähes peilityynen merenpinnan ja ihmetteli hetken aikaa joukkoamme. Rantauduimme saaren pohjoispuolella olevaan täydelliseen luonnonsatamaan. Täytyy sanoa, että Mörskärin saariryhmä on yksi kauneimmista karuista ulkosaariston paikoista. Paluumatkalla havaitsimme noin 15 hylkeen lauman paistattelemassa päivää pikkuluodolla. Hitaasti luotoa lähestyttyämme lähes kaikki harmaahylkeet pulahtivat veteen ja sieltä täältä merestä nousi uteliaita päitä. Hieno luontokokemus.
 

Östra Mörskär







tiistai 3. huhtikuuta 2012

Aprillipäivän melontaa

Hallimelontojen jälkeen alkoi merivesi kutsua. Kun Anssi kutsui jakamaan hänen aikaisemmin kurssilla hankkimiaan talvimelontaoppeja, kutsua oli vaikea vastustaa. Aprillipäivänä lähdimme Suvisaariston kärjestä jalan kohti avovettä. Yöpakkasen kovettama kevätjää kantoi hyvin jäänreunalle saakka, mistä päästiinkin jo oikeaan elementtiin. Paluumatkalla testasimme jäälauttojen kantavuutta.


Hallimelontaa - 2012

Talvella pääsimme Canoan ohjaajien porukalla vierailemaan Lohjalle Neidonkeitaaseen Melanvääntäjien vuorolle. Lauantai-aamun herätys palkitaan vapaalla harjoittelulla hyvässä seurassa ja lopuksi munkkikahveilla.

Alla vähän toimintaa harjoituksista:


Tasapainoharjoittelu auttaa, jotta ei päädytä pääalaspäin, kuten edellä.



Huhtikuussa sitten kaikki omille hallivuoroille!